Rostockin kasvitieteellinen puutarha
Kasvitieteellinen puutarha on Rostockin yliopiston tieteellinen laitos, joka harjoittaa tutkimusta, opetusta, biologisen monimuotoisuuden merkitystä koskevaa koulutusta ja harvinaisten kasvilajien suojelua.
Se on myös yleisön käytettävissä tietolähteenä ja vihreänä keidas. Noin 7000 kasvilajia viljellään biologisesti 7,8 hehtaarin kokoisella monumentaalisella alueella sijaitsevissa tieteellisissä osastoissa, biotooppitiloissa, kasvihuoneissa ja yliopiston puutarhassa. Ulkoilmakohde Kasvitieteellisen puutarhan ulkoalueeseen kuuluvat seuraavat pääalueet: Systemaattisessa osastossa ja siihen liittyvässä arboretumissa ryhmitellään tieteellisesti noin 2500 kasvilajia niiden fylogeneettisen sukulaisuuden mukaan ja todistetaan kasvikunnan evoluution etenemisestä, joka on tapahtunut eri kehityspolkuja pitkin monien miljoonien vuosien aikana. Morfologis-biologisessa osassa keskitytään noin 350 lajiin perustuviin monenlaisiin kasvimuodostelmiin, jotka täyttävät tiettyjä elintärkeitä tehtäviä sopeutuessaan ympäristöolosuhteisiin ja joita voidaan luonnehtia kasvien toimintatyypeiksi. Tässä yhteydessä kasvien elinten rooli eloonjäämisen ja lisääntymisen varmistamisessa käynnistää hyvin erilaisten mutta myös hämmästyttävän samankaltaisten mallien kehittymisen eri kasviryhmissä. Virallisessa osiossa yli 200 lääke-, parannus-, mauste-, värjäys-, kuitu- ja teknologiakasvina käytettävää lajia on ryhmitelty niiden ainesosien ja vastaavien käyttötarkoitusten mukaan. Koillis-Saksan hyötykasvien historiaa käsittelevässä osassa esitellään noin 60 kasvilajia, jotka ovat tulleet nykyisen Koillis-Saksan alueelle neoliittiselta ajalta lähtien ja joita on hyödynnetty merkittävässä määrin. Puutarhan muilla alueilla, biotooppialueilla, kasvien annetaan kasvaa luonnollisesti. Siellä ratkaisevia tekijöitä ovat kasvupaikan vaatimukset ja vuorovaikutus toistensa kanssa. Dyyni- ja välipohjarämeen lisäksi lähdesuo ja märkä niitty, kuiva hiekkaniitty, pyökkimetsä ja leppäsuo sekä puro ja kolme lampea kuvastavat ekologisen elinympäristön merkitystä kasvikunnan monimuotoisuuden kehittymiselle. Alpinumissa on nähtävissä, miten äärimmäisten ympäristötekijöiden kompleksi korkeissa vuoristo- ja subalpiinivaiheissa happamilla ja emäksisillä säätilakivillä on tuottanut erikoisia ja hyvin värikkäitä sopeutumismuotoja, joissa on myös mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä systemaattisesti hyvin erilaisissa ryhmissä. Täällä on noin 1500 lajia. Pienempiin alueisiin kuuluvat japanilainen puutarha, ikivihreiden lajien kokoelma ja suojeltuja alkuperäisiä kasvilajeja sisältävä sänkyalue. Ulkopuoliset yhteistyökumppanit hoitavat niin sanottua yliopistopuutarhaa, puutarhaterapia-aluetta ja mehiläistietopuutarhaa. Kasvihuoneet Kasvihuoneissa on kokoelmia (noin 1000 lajia) trooppisista hyötykasveista ja sademetsäkasveista, subtrooppisista lajeista eri puolilta maailman aavikoilta ja puoliaavikoilta sekä Välimeren lajeista neljältä mantereelta. Maantieteellinen painopiste on vanhassa maailmassa (paleotrooppinen alue) sekä Afrikassa, Madagaskarissa ja Kanariansaarilla. Erityiskokoelmiin kuuluu useita kuivumista sietäviä verisuonikasveja ja lihansyöjäkasveja, jotka ovat tutkimushankkeiden keskiössä. Kasvitieteellisen puutarhan kaikkia kasvihuoneita käytetään ensisijaisesti yliopistojen opetus- ja tutkimuskäyttöön, eikä niitä ole rakenteellisesti varustettu suurta ja jatkuvaa kävijäliikennettä varten. Pyydämme ymmärrystä sille, että kasvihuoneet voidaan siksi avata yleisölle vain tiistaista torstaihin kasvihuonepuutarhureiden työaikana ja sunnuntaisin järjestettäviä opastettuja kierroksia varten.